Kuultavalla puunsuojalla luonnollinen väritys kesämökkiin


Luonnossa kulkija näkee lukemattoman määrän värejä: kuusen havujen syvää vihreää, männynrungon punaruskeaa, kallion harmaata ja puolukoiden punaista. Värien kirjo on melkoinen, mutta värit näyttävät silti aina olevan keskenään harmoniassa. Tätä harmoniaa ei riko edes se, että ympäristömme väritys vaihtuu vuodenaikojen mukaan. Luonnosta kannattaa ottaa oppia myös kesämökin väritystä mietittäessä.

Luonnollinen väritys
Luonnollinen väritys
Luonnonmukainen väritys istuu maisemaan kesällä ja talvella.

Kesällä luonnon suuret pinnat ovat vihreitä, syksyllä kellanruskeita, talvella valkoisia ja keväällä vaaleamman vihreitä. Sitä mukaa kuin luonto valmistautuu uuteen vuodenaikaan, siitä häviää värejä, jotka eivät tässä ympäristössä ole parhaimmillaan. Lähemmin tarkasteltuna luonnon värit ovat aina hieman murrettuja, suurilla pinnoilla luonnossa ei koskaan kohtaa kirkkaita ja räikeitä värejä. Kesäisen niityn kukat ovat kauniita väriloistossaan, mutta niiden väriä on annosteltu säästeliäästi, ja kesän valo ja ympäristö saavat ne hehkumaan. Loskaisessa syyssäässä kirkkaat värit loistavat räikeänä harmauden keskeltä.

Luonnollinen väritys
Luonnollinen väritys
Luminen maisema saa värit näyttämään kirkkaammilta.

Räikeä talo harmaana talvipäivänä on surullinen näky, kuin lakastuva muisto kesän hehkusta. Kesämökin väriä valittaessa tulee muistaa, että mökki tulee osaksi ympäröivää luontoa ja maisemaa, eli sitä katselevat mahdollisesti muutkin ihmiset kuin mökin omistaja. Kannattaa myös miettiä, mitkä ovat värityksen päämäärät. Halutaanko mökin näkyvän kauas vai sulautuvan ympäristöönsä? Halutaanko korostaa koko rakennuksen muotoa vai vain tiettyjä yksityiskohtia? Vaaleat värit saavat rakennuksen näyttämään suurelta ja erottumaan tummasta metsätaustasta paremmin kuin tummat, jotka sulauttavat mökin luontoon. Vaalea rantamökki näkyy kauas järvelle, tummaa on selällä soutelijan vaikea erottaa läheltäkään.

Luonnollinen väritys
Luonnollinen väritys
Vaalea mökki erottuu paremmin maisemasta ja näyttää suuremmalta kuin tumma.

Värittämällä yksityiskohdat samoilla väreillä seinän kanssa rakennuksen muoto korostuu paremmin. Useampia värejä käyttämällä taas voidaan nostaa haluttuja yksityiskohtia esiin. Parhaiten yleensä onnistuu väritys, joka on saanut vaikutteita ympäröivästä luonnosta; männikköön istuvat hyvin punertavat ruskeat tai kaarnan harmaat sävyt, kuusikkoon tummat ruskeat ja vihreät ja koivikkoon vaaleammat vihreät, harmaat ja beiget. Tiheään rakennetulla mökkialueella myös naapurimökkien värit sanelevat sanasensa värinvalintaan.

Ympäröivän luonnon vastaväreilläkin voidaan saada aikaan harmonisia ratkaisuja. Parhaiten yleensä onnistuu, jos väri on valööriltään lähellä taustaväriä: synkän kuusimetsän vihreän vastaväriksi kannattaa valita syvä punamullan punainen, ei
siis kovin kirkasta ja vaaleaa. Koivikossa toimivat monesti myös vaaleammat hieman oranssiin taittavat punaruskeat. Suurille pinnoille kannattaa yleensä valita väri, joka luonnossakin esiintyy suurina pintoina.

Yleensä kun pintakäsittelyaineeksi valitaan kuultava puunsuoja, halutaan kunnioittaa aitoa materiaalia. Toivomuksena on, että puu näyttäisi mahdollisimman luonnolliselta. Puu onkin kauneimmillaan neutraaleilla luonnonmukaisilla väreillä käsiteltynä. Näin ei myöskään tule suuria yllätyksiä puun oman värin kuultaessa pintakäsittelyaineen alta. Kuultavilla tuotteilla kannattaa aina ensin tehdä koesively. Lopputulokseen vaikuttavat myös alta kuultavan puun väri, käsiteltävän pinnan huokoisuus, käytetty tuote ja käsittelykertojen määrä.

Moni haluaa kuitenkin korostaa sisäänkäyntiä tai ikkunoita tai vain antaa lisämaustetta väritykseen. Näihin tarkoituksiin sopivat myös kirkkaammat värit. Yksityiskohtiin voidaan tarvittaessa valita kuultavan seinän tehosteeksi myös peittäviä sävyjä. Peittäväksi tuotteeksi sopii hyvin peittävä puunsuoja, kuten ValttiTeho tai Vinha. Jos värin valinta tuntuu kovin vaikeata, turvallisinta on valita värejä, joita löytyy mökkiä ympäröivästä luonnosta ympäri vuoden. Tällaisia ovat esimerkiksi puunrunkojen värit, havupuiden neulaset ja maasta törröttävät kivet.